Mitä tapahtui ja tapahtuu työmarkkinassa 2022 ja 2023?

Vuosi lähenee loppuaan ja 2023 suunnitelmat ovat jo tulilla sekä yrityksissä että jokaisen urasiirtoa pohtivan mielessä. Laaditaan strategiaa, tavoitteita ja roadmappejä, lasketaan budjetteja ja kateprosentteja, mietitään osaamis-, kyvykkyys- ja puuteanalyysejä. Mitä osaamista tarvitaan ensi vuonna, miten se hankitaan, miten pidetään osaajat talossa? Työntekijät pohtivat ehkä seuraavaa ura-askelta, kehittymismahdollisuuksia, joustavuutta. Missä minä haluan seuraavaksi olla, kenen kanssa, mikä minua motivoi, mitä haluan oppia?

Vuoden 2022 ja 2023 työelämäilmiöt sekä mahdollistavat että hidastavat. Merkityksellisimpiin kuuluvat ainakin seuraavat:  

1.      Työntekemisen malli muuttuu

Tekijät ovat ottaneet aktiivisemman roolin oman (työ)elämänsä hallinnassa ja kehittämisessä. Työn tekemisen muodolla on entistä keskeisempi rooli. Joku haluaa tehdä kaiken etänä joko Suomessa tai muualla, toiset toimistolla, kolmannet jonkinlaisessa yhdistelmässä. Yritykset selvittävät samaa tahtia ulkomaantyöskentelyn verotus-, toimipaikka- ja muita liiketoiminnan vaateita.

Johtaminen muuttuu, koska sen on muututtava. Koska joustavat kulttuurit ovat voittavia eikä useimmat uskalla ottaa riskiä päinvastaisesta. Se muuttuu inhimillisemmäksi joko etukenossa tai pakotetusti. Ison valtaetäisyyden yrityskulttuurit väistyvät, hurraa!

Toisaalta, jaksamishaasteet kasvavat ja polarisoituvat. Kun yhdet nauttivat joustosta ja itseohjautuvuudesta, toiset kokevat menettävänsä hallinnantuneen ja pakahtuvansa yksinäisyyteen. Uupuminen ja mielenterveyden ongelmat haastavat tuottavuuden ja jaksamisen ja säilyvät tilastojen kärjessä yhdessä tuki- ja liikuntaelinsyiden kanssa. Täsmätyökykyisille työmarkkinat eivät edelleenkään täydessä mitassaan taivu, vaikka hyvää työtä tämän eteen lienee tehty.

2.      Sitoutuminen ja sitouttaminen

Ihmiset sitoutuvat entistä vahvemmin kulttuuriin ja missioon, eivät mekaanisiin kannusteisiin. Palkka ja etuudet ovat hygieniatekijöitä, joiden puuttuminen kasvattaa vaihtuvuutta – kulttuuri ja reason-to-exist sen sijaan sitouttaa. Johtaminen on myyntibisnestä, sanotaan, ja taito korostuu osaajien pitämisessä yrityksessä.

Työntekijäaktivismi voimistuu, ihmiset joko pääsevät vaikuttamaan tai äänestävät jaloillaan (työntekijäaktivismi-termin lanseerannut Ellun Kanat).

Lukuvinkki: Richard M. Ryanin ja Edward L. Decin teoria itseohjautuvuudesta. Syntyy entistä enemmän liikeideoita ja työpaikkoja yrityksen kehittämiseen liittyen. Kovat ajat ruokkivat koettua tarvetta uusiutua.

3.      Monikanavaisen työn yleistyminen

Monikanavaisen ansainnan malli yleistyy ja esimerkiksi kevyt/sivutoiminen yrittäjyys kasvaa. Työttömyyskassat tai Suomen lainsäädäntö ei edelleenkään pysy mukana kehityksessä, suorastaan rankaisevat yritteliäisyydestä – aivan kuten nyt.

Lukuvinkki: Yksi suosikkipuhujistani Ilkka Halava on ottanut vahvasti kantaa Suomen työttömyyslainsäädännön ja sen kehittymisen tilaan.

Työidentiteetit muuttuvat hiljalleen moninaisemmiksi. “Mitä sinä teet työksesi?” muuttuu ehkä kysymyksiksi “Mistä olet tätä nykyä innostunut?”, “Mistä ansaitset elantosi?” tai “Missä kaikkialla olet nykyään mukana?”.

4.    (Työ)markkinan epävarmuus

Realisoitunut taloudellinen taantuma, inflaation ennennäkemätön taso, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, korkojen nousu ja paikoilleenjäätyminen, materiaalin ja energian saatavuus ja hinta. Kaikki vauhdittavat työmarkkinan epävarmuutta. Toisaalla analyytikot varoittelevat syvästä ahdingosta, toisaalla rauhoitellaan ihan-tavallisesta-taantumasta. Työttömyysluvut eivät ole vielä hälyyttävät, joillakin aloilla kärsitään osaajapulasta.

Epävarmuustekijät hyydyttävät investointeja, mikä vaikuttaa suoraan mahdollisuuksiin rekrytoida. Taloustilanne tukee työllistämisratkaisuja, joista yritys pääsee helposti irti. Tämä tukee monikanavaisen työnteon tavan yleistymistä. Kuitenkin, sijoittajat toistelevat sanontaa “Aina on jossain kevät!”. Niinkuin onkin.

5.    Työvoimapula/kohtaanto, oppivat organisaatiot

Erityisesti aloilla, jotka kärsivät työvoimapulasta, panostetaan laadukkaaseen johtamiseen ja sisäisten urapolkujen mahdollistamiseen. Työpaikkahyppely ja turha vaihtuvuus kun on nimittäin todella kallista.

Organisaatioiden oppiminen ja sen mahdollistaminen on mainittu entistä useammin strategioiden kyvykkyyksissä tai jopa keskiössä. Koska uutta osaamista tarvitaan kiihtyvällä tahdilla, alanvaihtajien määrä kasvaa. Osaamisen konvertoinnin ja uusiokäytön sekä työllistämisen tapoja keksitään edelleen.

6.    Vaihtoehtoiset ansainnan keinot

Passiivisten tulovirtojen luominen ja pääomatulojen hankkiminen kiinnostaa enenevässä määrin sitä mukaa, kun talous niiaa ja työmarkkina tempoilee. Sijoittamisen suosio kasvaa, erityisesti kryptovaluutat kiinnostavat.

Taloudellisen epävarmuuden vuoksi yhdet pyrkivät laittamaan rahaa turvaan esimerkiksi raaka-aineisiin toisten hieroskellessa käsiää odotellen hyviä ostonpaikkoja kaikissa omaisuusluokissa.

💡💡💡 Jos yritystäsi kuormittaa korkea vaihtuvuus, jatkuva rekrytointikierre, epämotivoituneet tiimiläiset tai jähmeä sisäinen liikkuvuus, me voimme auttaa! Tehokas ratkaisu on esimerkiksi RMP©️-motivaatiotesti ja 1-2 henkilökohtaista uravalmennuskertaa. Räätälöimme kuitenkin mielellämme erityisesti yritystäsi palvelevan mallin!

Yhteys löytyy sivujemme kautta tai Linkedinistä.

Marrasterveisin, Pia