Kaikkiko eivät voi olla taiteilijoita?

Cubic Box


Olin pari vuotta sitten kokemusasiantuntijana tapahtumassa, jossa kerrottiin työttömyysuhan alaisille ihmisille yrittäjyydestä. Vastinparinani oli työvoimapalveluiden asiantuntija, joka lienee tehnyt hommaansa hieman liian pitkään. Hän voivotteli, että ”kaikki haluavat olla taiteilijoita, laulajia, tubettajia, maalareita tai näyttelijöitä. Eihän niistä mitään tule, menisivät oikeisiin töihin!”

Olin tammikuussa katsomassa Oulun kaupunginteatterissa Taikahuilua ja mietin samoin kuin tuossa tilaisuudessa:

”Kaikki eivät voi olla taiteilijoita, mutta onneksi jotkut ovat. 🩷”

Tätä me kaipasimme korona-aikaan, kun emme päässeet teatteriin, tapahtumiin, elokuviin tai konsertteihin!

AI mahdollistaa luovuuden

AI tulee kiistatta poistamaan sekä monotonista työtä että tehtäviä, joissa se päihittää ihmisen aivokapasiteetin – kuten mutkikkaat laskutoimitukset tai asioiden tiivistäminen valtavasta datamäärästä. Joka ikisen tutkimus työelämätaidoista toteaa saman: Ihmisten arvo työmarkkinassa tulee perustumaa ihmisyyteen, luovuuteen, tilannetulkintaa, empatiaan – kaikkeen, joka tekee meistä tuntevia, tulkitsevia ihmisiä.

Eikö taiteilija ole yksi näiden taitojen keskiössä olevia ammatteja?

Luovuuden merkitys työelämässä tulee korostumaan. Esimerkiksi ongelmanratkaisutaidot, joita taiteilijat kehittävät luomisprosessissaan, ovat siirrettävissä liiketoiminnan kehitykseen ja innovaatioihin. Työntekijät, joilla on tausta taiteessa, voivat tuoda uusia näkökulmia ja auttaa yrityksiä löytämään luovia tapoja vastata muuttuviin haasteisiin.

Taiteelliset ihmiset loistavat viestintätaidoissa, jotka ovat ja tulevat olemaan olennainen osa työelämää. Kyky ilmaista monimutkaisia ajatuksia selkeästi on taito, joka auttaa rakentamaan ymmärrystä ja kommunikoimaan tehokkaasti. Taiteilijat, jotka ovat tottuneet ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan, voivat tuoda viestinnällistä lahjakkuuttaan liiketoiminnan eri osa-alueille.

Myös tiimityöskentelytaidot ovat taiteilijoiden avaintaito. He ovat tottuneet työskentelemään luovassa ympäristössä, jakamaan ideoitaan ja ottamaan vastaan palautetta.

Puhumattakaan taiteesta työhyvinvointivälineenä. Taiteellinen ilmaisu, kuten maalaaminen, piirtäminen tai musiikin luominen, tarjoaa väylän purkaa stressiä ja edistää mielenterveyttä. Taidetta tarvitaan maassa, jossa mielenterveydelliset syyt ovat syy numero 1 sairauslomiin ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.

Luovuus on liiketoiminnan keskeisimpiä taitoja

Tässä digitaalisessa maailmassa taiteen ja luovuuden merkitys työmarkkinoilla kasvaa entisestään, kun yritykset pyrkivät innovaatioihin ja menestykseen moninaisten taitojen avulla. Huomattavaa on, että luovuus ei ole kuitenkaan täysin sama asia kuin taiteellinen lahjakkuus. Itsekin olen suorastaan surkea piirtämään, mutta ehkäpä aivan kohtuullinen tekstin ja puheen tuottamisessa.

Vaikka AI tulee korvaamaan myös esimerkiksi koodareiden (40 % koodista kuulemma tehdään jo AI:llä), kontrollereiden, kääntäjien ja juristien palveluita, ei ole syytä heittää heitäkään romukoppaan.

Emme ehkä voi kaikki olla taiteiljoita, mutta luovia kyllä. On aika lakata mollaamasta luovia ja taiteellisia ihmisiä liiketoiminnnassa – heiltä on valtavasti opittavaa!

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä sinua parhaiten palveleva kokonaisuus!