Uravalinta, kenen päätös?

Cubic Box

Kevät on paitsi vanhojentanssipukujen helmojen heiluntaa ja penkkareita, myös yhteishaun valintoja ja jännitystä (esim. ammatilliset koulut ja lukiot 18.2. – 10.3.2020) sekä pääsykokeiden aikaa. Kokemukseni mukaan nuoret tekevät valinnan tulevasta opiskelupaikastaa ja täten osin myös ammatistaan pääsääntöisesti seuraavilla kriteereillä:

  • Vanhempien (ja läheisten) näkemykset:
    Mistä ammateista, vaihtoehdoista ja aloista vanhempana lapselleni puhun?
    Millä tavalla eri ammatteihin ja aloihin suhtaudun?
    Mitä puolia eri valinnoissa korostan – helppoutta, opiskeluaikaa, käytännöllisyyttä, akateemisuutta, ”varmaa työpaikkaa”?
    Olenko valmis keskustelemaan mahdollisuuksista niiden itsestäänselvien lisäksi?
    Periytänkö asenteeni lapselleni, rajaanko näin hänen mahdollisuuksiaan?
    Teenkö valinnan välillisesti lapseni puolesta?
  • Koulun vaikutus:
    Mitä vaihtoehtoja esitellään?
    Miten opinto-ohjaaja suhtautuu eri aloihin/ammatteihin?
    Kuinka paljon aikaa opinto-ohjaajalla tai opettajille todellisuudessa tälle asialle on?
    Onko koulussa ammattitaitoista opinto-ohjaajaa/ohjausta?
  • Kavereiden valinnat:
    Mihin kaverit aikovat suuntautua?
    Miten he suhtautuvat haaveisiini?
    Mitkä opiskelupaikat ja ammatit on kovassa huudossa?
    Millä koululla on hyvä maine?
  • Omat kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet:
    Mikä minua kiinnostaa, mistä motivoidun?
    Missä olen hyvä, mikä on minulle hankalaa?
    Onko minulla erityisiä taipumuksia johonkin tiettyyn alaan tai ammattiin?
    Teenkö valintani miellyttääkseni vanhempiani / läheisiäni / kavereitani?
  • Opiskeluvaihtoehdot:
    Mitä mahdollisuuksia omalla kotipaikkakunnallani on?
    Onko minun mahdollista muuttaa toiseen kaupunkiin / toiselle paikkakunnalle tai kulkea sinne päivittäin?
    Jos muuttaisin omaan asuntoon, miten selviäisin, millä elättäisin itseni, osaisinko toimia arjessa, tukisivatko vanhempani ja läheiseni?

”Raha joko mahdollistaa tai rajoittaa. Me vanhemmat ja myös opinto-ohjaajat olemme keskeisessä roolissa, sillä myös rahanäkökulma on tuotava keskusteluun, kun valintoja tehdään. Näillä valinnoilla on pitkällekantavia vaikutuksia, sillä ne määrittävät jollakin todennäköisyydellä nuoren tulevaisuuden tulotason. Tässä asiassa emme tee vielä erinomaista työtä.”

Pääasiallinen syy ihmisten työssäkäyntiin on palkka, sillä se on mahdollistaja – sen kautta voimme panostaa asioihin, joista nautimme, ja/tai elättää perheemme. Tätä ajatusta vasten hämmästyttävän harvoin edellämainittujen ammatin- ja opiskelupaikkavalintakriteereiden joukossa on raha / tulotaso: (Palkka)tulo määrittää arkea todella paljon. Se joko mahdollistaa tai rajoittaa: Minkälaista arkea haluat elää, missä ja miten asua, millaisiin asioihin panostaa, miten viettää vapaa-aikaasi? Kuinka paljon päivästäni haluan antaa työlle (esimerkiksi: olenko valmis vuoro- tai yötyöhön?)?

Tässä me vanhemmat ja opinto-ohjaajat olemme aivan keskeisessä roolissa, sillä myös raha näkökulmana on tuotava keskusteluun, kun valintoja alasta ja ammatista tehdään. Näillä valinnoilla on nimittäin todella pitkällekantavia vaikutuksia, sillä se määrittää jonkinlaisella todennäköisyydellä nuoren tulevaa tulotasoa. Nähdäkseni me emme tee tässä asiassa vielä erinomaista työtä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi palkankorotuksen merkitys muuten epämieluisassa työssä motivoijana on kuitenkin varsin lyhyt (3 kuukautta), joten ainoa kriteeri se ei luonnollisestikaan voi olla. Mutta ei myöskään sivuutettava.

Aina voi valita uudelleen

Vaikka vanhempien ammatti vaikuttaa tutkimusten mukaan lapsen valintoihin (esimerkiksi Osmo Kivinen / Turun yliopisto: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/131862-professori-vanhemman-ammatti-vaikuttaa-yha-lapseen. Tutkimuksen mukaan huomattavalla osalla korkeakouluopiskelijoista myös vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja. Sen sijaan matalammin koulutettujen lapset ovat aliedustettuna korkeakouluissa.), nykyinen – parjattukin – työelämä on tässä asiassa kuitenkin varsin armollinen: yhteiskunnallinen ilmapiiri ja todelliset käytännön mahdollisuudet alan ja ammatin vaihtamiseen ovat entistä paremmat ja monipuolisemmat. Varsin realistinen odotus lieneekin, että entistä useammin ammattia vaihdetaan kerran tai useasti työuran aikana.

Toinen hitaasti mutta varmasti kasvava trendi on useiden, sekä aktiivisten että passiivisten, tulovirtojen luominen. Tämä ei tietenkään koske vain ammatin- tai opiskelupaikkavalinnan edessä olevia nuoria vaan on aivan luonteva vaihtoehto kaikissa elämäntilanteissa. Näistä voisi mainita päivätyön ja palkan ohella esimerkiksi sivutoimisen yrittäjyyden, kevytyrittäjyyden (laskutuspalvelun kautta), kahden osa-aikaisen työn tekemisen ja passiivisten tulovirtojen luomisen (osake/rahastosijoittaminen, asuntosijoittaminen jne).

Nuoren passivoitumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi lienee kuitenkin hyvä, että hän hakee/pääsee/lähtee johonkin organisoituun toimintaan ja/tai hänellä on suunnitelma seuraavien askeliensa ottamiseksi. Vaikka päätös alan ja ammatin valinnasta on iso, ei se saa olla kuitenkaan lamaannuttava. Jos varmuus omasta valinnasta ei ole 100%, tärkeintä on kuitenkin lähteä kokeilemaan eikä jäädä jossittelemaan. Aina voi valita uudelleen!

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä sinua parhaiten palveleva kokonaisuus!